Liperin kirkon hautausmaa

Kirkon hautausmaalle on haudattu vainajia jo 1600-luvulta.

Sen jälkeen kun itse kirkkoon hautaaminen oli 1700-luvun loppupuolella kielletty. Tuli kirkon ympärillä olevan hautausmaan merkitys  entistä suuremmaksi. Se muodostui nyt sekä köyhien että rikkaiden viimeiseksi lepopaikaksi.

1841 hautausmaata laajennettiin. Kiviaiden teko annettiin rääkkyläiselle torpparille Matti Paanaselle, jolla oli kokemusta hautausmaiden kiviaitojen rakentamisesta. Syyskuussa 1843 oli kiviaita valmis.
Kirkon luona oleva hautausmaa sai siten nykyisen laajuutensa ja ympärysmuurinsa.

Hautausmaalla on pääasiassa vanhoja sukuhautoja.

Uurnalehto on hautausmaalla sijaitseva tuhkatuille vainajille tarkoitettu hautauspaikka, jossa tarkoituksena on, että yksittäisen vainajan tuhkan sijainti on hautausmaan ylläpitäjän tiedossa. Omaiset voivat osallistua tuhkan uurnan hautaamiseen.
Uurnalehdossa on muistelupaikka, jossa voi käydä muistelemassa vainajaa. Tälle paikalle myös jätetään esim. kukat, kynttilät.

Muistokiveen seurakunta tilaa vainajan nimilaatan, jos omaiset niin haluavat.