Hautausmaat

Liperin seurakunnalla on neljä hautausmaata, joista kolme sijaitsee Liperissä ja yksi Viinijärvellä.

Seurakuntamestarit vastaavat kysymyksiin jotka koskevat

  • hautausmaita
  • haudattuja
  • haudanhoitoa

Hautaoikeus ja sen luovuttaminen

Hautaustoimilain mukaan jokaisella on oikeus tulla haudatuksi kotikuntansa evankelis-luterilaisen seurakunnan ylläpitämälle hautausmaalle.

Kirkkolain mukaan oikeus hautaan luovutetaan kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla voidaan luovuttaa vapaa hautasija esim. vainajan puolisolle. Määrä on yleensä rajoitettu kahteen päällekkäiseen hautasijaan tai kahteen rinnakkaiseen hautapaikkaan.

Hautaoikeuden pituus enintään 50 vuotta

Hautaoikeus luovutetaan enintään 50 vuoden määräajaksi. Määräaikaa voi hallinta-ajan päättyessä jatkaa, ellei siihen ole estettä.

Vanhan kirkkolain mukaisesti hautaoikeus saatettiin luovuttaa ainiaaksi eli niin pitkäksi ajaksi kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Tällainen hautaoikeus on edelleen voimassa, ellei se pääty esim. hoitamattomuuden perusteella.

Hautaoikeuden haltija (Kirkkolaki 17.luku 3 §)  

Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.

 Hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.

 Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalle asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.

Haudanhoito  (Kirkkolaki 17.luku 5§)

Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella.

 Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastatakseen haudan hoitovelvollisuudesta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan

 Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Päätöksestä on tiedotettava 24 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

 Milloin hautaoikeuden haltijasta tai hänen olinpaikastaan ei saada tietoa, ilmoitus 3 momentissa tai hautaustoimilain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tai muusta hautaa koskevasta päätöksestä tai ilmoituksesta on pantava tiedoksi haudalle. Päätöksestä tai ilmoituksesta on lisäksi kuulutettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä:

  • Hautaustoimilain 4 § (hautasijan osoittaminen)
  • Kirkkolain 17 luvun 2 § (hautaoikeus)
  • Kirkkolain 17 luvun 3 § (hautaoikeuden haltija)
  • Kirkkolain 17 luvun 4 § (hautaamisjärjestys)